sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Asemasotaa

Vuoden 1941 syksyn hyökkäystaistelut jatkuivat osassa Suomen rintamaa myös vuden 1942 puolelle. Pääsääntöisesti tämän jälkeen asetuttiin puolustukseen ja alkoi yli kaksi vuotta kestävä asemasotakausi jolloin pääroolin saivat linnoittaminen, kulkuyhteyksien parantaminen, joukkojen koulutus, partiointi, puhdetöiden tekeminen sekä tietenkin vihollisen häirintä ja niiden hyökkäyksien torjumiset. Alla muutama kartta asemasodan ajalta eri otsikkojen alla!

Asemasotaan ryhdyttiin myös Kiestingin rintamalla.  Karttaan merkitty vihollisen tykkiasemat sekä  sen 67.Divisioonan komentopaikka. Ahkeran partionnin tulos! (yllä ja alla)

Alla Syvärin kannaksen asemasotaa... Syvärinasema ja Koskenala





Juksa..


Jantamajoki, kartassa joukkojen antamat nimet...




Syvärin asema...

 Sähkötöitä Kuuttilahdessa...
Karttaan merkitty sähkölinjat ja niiden tyypit ja koot. Alla kuva joka liittyy läheisesti kyseisiin hommiin!!!
Maaselkä...
Karttanippu "Poventsa-Seesjärvi tiedustelukartta"

"Päämajan tykistöosasto 29"


Hirvi kaadettu Maaselänkannaksella
Että näin...

perjantai 6. joulukuuta 2013

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyyden puolustajat -39
Talvisodan ehkä tunnetuin taistelualue on Taipaleenjoen puolustuslohkot. Aluetta puolusti 10.Divisioona ja oikeastaan lohkoista vastasi 3-4 samaa rykmenttiä. Taipaleen lohko oli aluksi jaettu kolmeen alalohkoon. Läntisin Keljan lohkoon rajoittuva oli Kirvesmäen lohko, Puolustajanaan lähes koko sodan ajan Kempin JR30/21. Sodan loppupuolella vastuun otti osittain JR63:sen ”posliinipojat”. Rykmentti joka oli muodostettu eri ikäisistä ja tasoisista miehistä. Terenttilän lohko oli keskimmäinen ja ehkä kuuluisin Talvisota elokuvaan sijoittuen. Terenttilän lohkosta vastasi sodan alussa Keski-suomalainen JR28/19 komentajanaan Sihvonen ja myöhemmin Martti Nurmi ja sodan loppuun Von Schrowe. ”Pohjaalainen” JR23 puolusti myös tätä lohkoa komentajanaan legendaarinen Matti Laurila. Sodan loppupuolella kyseinen rykmentti siirrettiin puolustustehtävään Vuosalmi-Äyräpää harjanteille. Lohkon itäisin Laatokkaan nojaava alalohko Linnakankaan lohko oli rauhallisin ja siellä rintama pysyikin sodan loppuun asti samalla Taipaleenjoki linjalla. Tämä lohko vastasi myös Laatokalta tehtyihin hyökkäyksien torjumiseen.

Taipaleen Talvisodan taisteluista voi erotella muutaman suuremman puolustustaistelun MUTTA lähtökohtaisesti koko sodan ajan käytiin jatkuvaa torjuntataistelua niiden kiihtyen varsinkin helmikuussa parin viikon mittaisiin ”helvetin viikkoihin”. Alla 1.3-40 kuvatun ilmatiedustelukuvasarjan muutama otos. Kuvauksen suoritti Lentolaivue 14, 1. lentue. Kuvattava alue oli Taipaleenjoki-Petäjärvi-Kiviniemi.
Kuvasarjasta poimittu parhaita ja mielenkiintoisimpia kuvia...

...He palaavat takaisin,
isät ja pojat,
Taipaleenjoelta, tuskien tieltä,
Painajaisunet viiltävät mieltä...

(Kirjasta: Urho Kähönen:Voittamattomat Pataljoonat)


Alla alkuperäinen kuva täsätä suurennoksesta.


Ehkä sarjan mielenkiintoisin kuva. Kun katsoo tykistön "savujen" jälkiä suomalaisten reservialuella niin ei voi kuin ihmetellä miten joku on voimut tuolla selvitä elävänä. 1.3-40 jolloin kuvasarja on otettu Terenttilä 5 takana oleva Seurahuone-korsu sai täysosuman jossa kuoli useita taistelijoita. Kähösen kirjan (Voittamattomat Pataljoonat) mukaan kyseinen korsu sai täysosuman myös 20.1.
Alla alkuperäinen kuva täsätä suurennoksesta.






Alla alkuperäinen kuva täsätä suurennoksesta.




Alla alkuperäinen kuva täsätä suurennoksesta.







Suvannon pohjoisrannalla Patoniemen sulkulinnake, jota tulitettu näköjään ahkerasti. Alareunassa Riiskanmetsä.

Taipaleensuun eteläpuolella sijaitseva Saunaniemn laituri jossa vihollisen jäätyneitä aluksia. Kyseisen kuvauksen jälkeen alukset kirjattiin tiedustelutietoihin. Oikeassa reunassa pudonnut lentokone Laatokalla. ONKO LAITURISSA OLEVA YKSI LAIVA PALANUT? (savupatsas kaakkoon päin) OLIKO SE TÄMÄ LAITURI JOSSA SUOMALAISET KÄVIVÄT TEKEMÄSSÄ ISKUN NEUVOSTOALUSTA VASTAAN RAKETTIPOMMILLA? Kertokoon kuka muistaa, itsekkin olen joskus lukenut siitä mutta en nyt muista tapahtumapaikkaa.



Yläreunassa Kekinniemen sulkulinnake. Kelja oikealla, jonne vihollinen teki joulun aikaan onnistuneen hyökkäyksen muodostaen sillanpään. Taistelut muodostui usean päivän kestäväksi ja olivat veriset, esimerkiksi ratsuväkirykmentit URR ja HRR siirtyivät suomalaisjoukkojen avuksi ratsain 125 km matkan 20 asteen pakkasessa. 3 kilometriä tultiin täyttä ravia ja sitten rakuunoiden paleltumisien estämiseksi juostiin kilometri ratsujen vierellä.
Metsäpirtin aluetta



Taipaleenjoen suu ja latulinja mahdollisesti Paskaluotoon. Kyseinen luoto oli suomalaisten ja Puna-armeijan arvovalta kysymys ja siitäkin käytiin rajuja taisteluita.

Suvanto muuttuu Taipaleenjoeksi.




torstai 7. marraskuuta 2013

Kohti talvikautta 2013-14

Kesä on mennyt ja päästään toivottavasti tulevana talvena syventymään kartta-asioihin paremmin. Kaikenlaisia koiruuksia ja viritelmiä on suunnitteilla. Tulossa (nähtävästi) lopulta se Taipaleen ilmakuva esittely sekä uutena aiheena Tuntemattoman Sotilaan sotatie kartoilla esiteltynä. Kaikki tuntee teoksen ja elokuvat mutta harva oikeasti reittejä sekä alueita missä asiat on tapahtunut. Alla esimakua tänä kesänä hyvin eteentulleista "Väliaikainen" leimalla varustetuista Topografipataljoonan -42 vuonna kartoittamista erittäin tarkoista kartoista vallatuilta alueilta.
Ja karttaluettelo myös päivitetty, käykäähän tutustumassa!

T:JP

Ainakin JR7 :sta kiinnostuneille varmaan mielenkiintoinen otos.

Selitteitä samasta kartasta 

maanantai 21. lokakuuta 2013

Kadoksissa ollut peitepiirros


Ei peitepiirros ole ollut hukassa vaan SF11 ja SF12 Suomen yleiskartat joiden "päälle" peitepiirros on 1944 piirretty! JP

Lapin sota

Katkeran välirauhan ehtoihin kuului yhtenä osana saksalaisten joukkojen ajaminen pois maasta. Tätä toimea tuli Liittoutuneiden valvontakomissio vahtimaan ja sille täytyi antaa saksalaisten ajamisesta todisteita: vankeja, sotasaalista, ruumiita. Mannerhein määräsi Evl. Haahtin neuvottelemaan Rovaniemelle saksalaisten kanssa niiden vetäytymistä ennen varsinaisten ”sotatoimien” alkua. Saatiin sovittua että suomalaiset eivät etene aina tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan mennessä. Toisaalta saksalaiset lupasivat olla tuhoamatta koko Lappia niinkuin alunperin käsky heille oli ollut. Aluksi järjestelmä toimi mutta Neuvostoliiton valvontakomissio alkoi epäillä sotatoimia ja alkoi uhkailla että he joutuvat saksalaiset karkoittamaan, tämä lisäsi suomalaisten keskuudessa riskiä Lapin ja pian koko Suomen valloituksesta Neuvostoliittolaisten toimesta. Neuvostojoukkoja keskitettiin Kuusamoon ja Suomussalmelle sekä Petsamosta tehdyn vahvan hyökkäyksen varjossa. Suomalaisten keskitystä vaikkeutti myös se että Valvontakomissio oli määrännyt Suomen Armeijan rauhanajan kokoonpanoon jonka tuli tapahtua kesken Lapin sodan. Eli sodan lopussa aseissa oli varusmies ikäistä porukkaa.

Saksalaisten miinoittamat vetäytymistiet, tuhotut sillat, vähäiset vangit, ruumit ym. eivät auttaneet Suomea saksalaisten perässä hiipien vaan taas täytyi suomalaisten tarttua aseisiin tosissaan mutta nyt vastassa oli entinen asetoveri. Erikoisia tilanteita syntyi aluksi kun jompikumpi tai jopa kumpikaan osapuolista ei tiennyt oliko kaveri vihollinen vai ei, saiko sitä ampua vai päästää menemään.

Varsinaisiin sotatoimiin osallistu aktiivisesti 3., 6. ja 11. divisioona, Panssaridivisioona, 15.Prikaati. Myös muita joukkoja oli. Sodan alussa saksalaisille alistetut joukot joutuivat irtautumaan ja kääntämään aseensa toiseen suuntaan. Ensimmäiset taistelut käytiin Pudasjärven Sillankorvassa 28. syyskuuta. Loppu sota vietettiin jopa asemasotana käsivarren Lapissa. Sota loppui varsinaisesti huhtikuun lopulla 1945, mutta varsinaista rauhansopimusta ja sotakorvaus kysymyksiä ei ole koskaan ratkaistu.



Peitepiirros on Panssaridivisioonaan kuuluneen Viestipataljoona 6:sen käyttämä. Siinä näkyy kilometreinä etäisyys omiin joukkoihin sekä tietenkin pataljoonan sijainti. Pataljoonaa komensi kapteeni J.Ristola.

I/VP6 sijoitukset Lapin sodan alussa, sijoitettu peitepiirroksesta karttojen SF11 (1941) ja SF12 (1935) alueille.
22.9.-44 Oulu 40 km JPr.
24.9.-44 Oulu 400km PM (päämajaan)
29.9.-44 Korvenkylä
1.10.-44 ja 2.10.-44 Palokangas
6.10.-44 klo.16.00 Pudasjärvi
6.10.-44 klo.24.00 Ranuan Petäjäjärvi
8.10.-44 Ranua


8.10 on sijoitettu Ranualle.

22.9 sijoitus Oulu

6.10 sijoitus Pudasjärvi

SF 11, osa

SF12, osa


Mahtava lopputulo, peitepiirros siirrettynä kartan päälle.